Seisot salin ovella, ajatukset täynnä saavutettavia tuloksia. Miten nopeasti saisin painoa alas? Kuinka paljon kovemmin voisin treenata? Olet pyörittänyt näitä kysymyksiä mielessä kerta toisensa jälkeen, kunnes niistä on tullut osa arkea. Suorittaminen on tärkeämpää kuin tunne. 

Valmentajana olen nähnyt lukemattomia asiakkaita, jotka ajattelevat samoin: paino alas ja tulokset ylös nopeasti. Kuin vasta sitten olisit riittävä. Mutta joka kerta, kun kyse on vain ulkoisista tavoitteista, jokin tuntuu jäävän uupumaan.

Tänä iltana salilla päätät tehdä toisin. Et keskity puntariin, et tuloksiin. Pysähdyt ja hengität. Avaat ajatuksille tilaa.

Miltä todella tuntuu, kun vain liikut, ilman lopputulosta, ilman painetavoitetta?

Keskityt vahvistamaan kehoasi ilman tarvetta saavuttaa mitään.

Ulkoiset tulokset katoavat hetkeksi taustalle.

Ehkä tänään tavoite ei olekaan kiloissa, vaan siinä tunteessa, joka syntyy, kun liikut omaksi iloksesi.

Rakennat sisäistä voimaa. Sitä, joka kantaa yli arjen kiireiden.

Se tunne, kun mieli löytää rauhaa ja keho rakentuu sisältäpäin.

Suoritusorientoituneisuus

Yleinen ongelma, johon törmään valmennettavieni kanssa on suoritusorientoituneisuus.

Kiireiset yrittäjät ja vanhemmat astuvat kuntosalille tai aloittavat lenkin usein yksi tavoite mielessään: saavutettavat tulokset.

Nämä voivat olla kiloja, lihasmassaa, nopeampia kierrosaikoja tai tiettyjä näkyviä muutoksia.

Älä käsitä väärin. Tavoitteet ovat hyödyllisiä ja olen niiden kannalla. Nyt keskityn siihen, kuinka pelkästään niihin keskittymällä ne voivat nopeasti muuttua taakaksi. Etenkin silloin, kun arki on jo valmiiksi täynnä aikatauluja ja paineita.

Kun tulokset asetetaan pelkästään ulkoisiin mittareihin, jokainen treeni alkaa tuntua suoritukselta.

Tässä kiireisessä maailmassa, jossa työ ja perhe vievät suurimman osan ajasta. Liikunnasta tulee helposti vain yksi asia lisää tehtävälistalla.

Olen kokenut tämän itsekin. Kun omaa treeniäni ohjasivat nuorempana ulkoiset tavoitteet.

Jokainen hetki tatamilla tai salilla oli osa jotain suurempaa suunnitelmaa, jonka mukaan minun piti kehittyä jollain tavalla. Nopeammin, vahvemmin, paremmin, tavoitteet saavutettaviksi numeroiden kautta.

Kilpaurheilussa se on välttämätöntä, mutta tämä tapa ei tuo pysyvää liikunnan iloa muihin elämäntilanteisiin.

Yksi suurimmista ongelmista suoritusorientoituneessa liikuntatavoitteessa on se, että siihen liittyy helposti lisääntyvää painetta ja lopulta myös tyytymättömyyttä.

Kiireisessä arjessa tämä aiheuttaa jopa uupumusta ja stressiä, jolloin liikunta ei enää ole voimavara vaan kuormittava lisätehtävä.

3 ajatusmallia, jotka korostavat liikunnan suoritusorientoituneisuutta:

1. Tulokset tai ei mitään. Treenaaminen on sidottu konkreettisiin, näkyviin tuloksiin, kaikki muu liikunnan vaikutus jää helposti huomiotta. Tämä saa tuntumaan siltä, että treeni ei kelpaa, ellei se näy heti peilistä tai puntarista.
   
   
2. Liikuntaan käytetty aika pitää perustella. Moni kiireinen yrittäjä tai vanhempi ajattelee, että jos aika ei tuota selviä tuloksia, se on pois muusta tärkeästä. Tämä lisää suorituspaineita ja aiheuttaa syyllisyyttä, jos treenit eivät näy heti tuloksina.
   
   
3. Liikunta on vain yksi tehtävä lisää. Elämä on täynnä velvollisuuksia, treeni voi tuntua yhdeltä tehtävältä muiden joukossa. Tämä lisääntynyt suorituskeskeisyys jättää vähemmän tilaa nauttia liikunnasta, mikä heikentää hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Nämä ajatusmallit johtavat usein siihen, että liikunnan ilo katoaa. Sen sijaan liikunta alkaa tuntua suorituspaineelta, mikä vie huomion pois siitä, mitä kaikkea hyvää se voisi tarjota kiireisen arjen keskellä.

Liikunnasta tulee velvollisuus, ei voimavara.

Tämä herättää kysymyksen: voiko liikunta olla muuta kuin suorituspaine?

Ulkoiset tavoitteet, kuten painonpudotus tai lihakset, ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Kun elämä on täynnä kiireitä, niistä tulee helposti yksi stressitekijä lisää.

Monille kiireisille yrittäjille ja vanhemmille liikunta voi tuntua itsensä kehittämiseltä vain, jos sillä on mitattavia tuloksia.

Ajattelutapa

Suorituskeskeisyyden ongelma on syvällä ajattelutavassamme. Se on juurtunut niin syvälle, että se alkanut ohjata koko hyvinvoinnin käsitettä.

Ihmisen arvo nähdään suoritusten ja saavutusten kautta. Kun liikunta tulee osaksi tätä ajattelumallia, siitä katoaa helposti itseisarvo ja ilo.

Liikunnasta tulee väline. Jotain, mitä pitää tehdä, jotta olisi riittävä tai täyttäisi ulkoiset odotukset.

Suorituskeskeisyys vahvistaa aivoissamme jatkuvaa palkkiojärjestelmän ruokkimista. Tarvitset välittömiä tuloksia, oli se sitten lihasmassan kasvu, painonpudotus tai tietyn rajan saavuttaminen.

Jatkuva ulkoinen tavoittelu asettaa kehon tilaan, jossa se ei lepää. Vaan janoaa lisää suorituksia.

Kun liikunta on vain ulkoisten tavoitteiden saavuttamista, siitä katoaa yhteys omaan kehoon ja mieleen.

Kehosta tulee kone, jota ohjataan vain tavoitteisiin pääsemiseksi. Samalla unohtuu oman hyvinvoinnin itseisarvo.

Liikunnan pitäisi tukea sisäistä tasapainoa.

Kilpaurheilijasta muutos liikunnan iloon vei minulta vuosia.

Nykyisin liikunta ei ole minulle enää pelkkä suoritus. Se on hetki, jolloin saan olla itseni kanssa ilman vaatimuksia.

Tämä muutos on tuonut mukanaan enemmän rauhaa ja iloa kuin yksikään saavutettu tulos.

Liikunta on keino palata omaan kehoon ja mieleen. Ei keino todistaa mitään itselle tai muille.

Vapaudu suorituskeskeisyydestä

Ensimmäinen askel suorituskeskeisyyden vapauttamisessa on katsoa sisäänpäin.

Tämä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta itse asiassa se on ehkä haastavin askel.

Olemme tottuneet mittaamaan arvomme ulkoisten tulosten kautta – luvuilla, saavutuksilla, peilikuvalla.

Mutta mitä tapahtuu, jos jätämme nuo mittarit sivuun ja keskitymme siihen, miltä meistä tuntuu?

Tätä kutsutaan sisäisen motivaation löytämiseksi, ja se on radikaali muutos verrattuna tavalliseen ulkoisten palkkioiden maailmaan.

Sisäisesti motivoituneet ihmiset kokevat enemmän pitkäkestoista hyvinvointia. Sillä heidän toimintansa kumpuaa aidosta halusta, ei ulkoisesta vaatimuksesta.

Kun käännät hetkeksi huomiosi pois ulkoisista saavutuksista ja keskityt siihen, miltä liike kehossasi tuntuu, liikunta saa uuden merkityksen.

Liikunta ei ole enää keino saavuttaa jotain ulkoista. Se on tapa löytää yhteys itseesi, omaan kehoosi ja hyvinvointiisi.

Olen tehnyt tämän muutoksen myös omassa elämässäni ja autan valmennettaviani tekemään samoin.

Jos huomaan valmennuksessa kaiken keskittymisen kääntyneen suorittamiseen, on aika tehdä näkökulman muutos,

Lähestymistapani on yksinkertainen mutta voimakas.

Jätetään luvut hetkeksi sivuun.

Unohdetaan suoritukset ja ennätykset.

Keskitytään siihen, miten keho ja mieli voivat juuri tänään.

Pyydän heitä huomioimaan, miltä kehossa tuntuu harjoituksen jälkeen.

Tämä auttaa tuomaan liikunnan sisällön lähemmäksi omaa hyvinvointia. Ei tavoitteita tai lukuja varten, vaan omaa jaksamista varten.

Unohda tulokset hetkeksi.

Voit kokeilla itse samaa metodia.

Jokaisen harjoituksen jälkeen kysy, miltä tuntuu juuri sillä hetkellä. Miltä kehossa tuntuu? Miten mieli voi?

Näin opit arvioimaan itseäsi sisäisten tuntemusten, ei ulkoisten suoritusten kautta.

Tämä on tärkeä osa prosessia, joka auttaa rakentamaan tasapainoa ja hyvinvointia kestävällä tavalla.

Oma matkani tähän ajattelutapaan on ollut täynnä haasteita.

Olin tottunut kilpaurheilussa mittaamaan arvoani suorituskyvyllä. Uran loputtu aloin kuunnella kehoani ja kysyä, mitä se todella tarvitsee.

Aloin huomata jotain uutta. Jaksaminen parani. Treeni toi iloa.

Tämä samaa harjoittelufilosofiaa käytän tällä hetkellä triathlonharjoittelussa.

Tämä ei ole vain harjoittelun muokkaamista. Se on ajattelutavan muutos, joka kantaa arjessa pitkälle.

Oppiessasi siirtämään fokuksen sisäiseen voimaan, saat liikunnasta elämänmittaisen resurssin.

Se ei ole enää jotain, joka kuluttaa sinua.

Se vahvistaa sinua sisältä käsin, ja siinä on todellinen voima.

Onnistumisia valmennuksessa

Olen nähnyt monen valmennettava kohdalla, kuinka ulkoisten tavoitteiden pois jättäminen on avannut täysin uuden tavan kokea liikuntaa.

He kokevat liikunnan eri tavalla. Liike ei ole enää vain numeroiden mittaamista, vaan itsestä huolehtimista.

Valmennuksessani eräs asiakkaani, jonka koko treenielämä oli aiemmin rakentunut tavoitteiden ympärille. Muutti suhtautumistaan täysin.

Muutamassa kuukaudessa hän oppi kuuntelemaan kehoaan ja antoi itselleen luvan liikkua ilman tulostavoitetta. Tämä pieni muutos vähensi merkittävästi hänen arjen stressiään.

Verkkokurssini Valitse Vahva Elämä on suunniteltu auttamaan juuri tässä. Luomaan vahvuutta sisältä käsin ilman ulkoisia paineita. Seuraava valmennus alkaa 11.11.2024. Hae mukaan.

Liikunta sisäisen voiman rakentamiseksi

Liikunta on jo pitkään nähty keinona saavuttaa ulkoisia tavoitteita. Kuten painonpudotusta, lihasmassaa ja fyysistä suorituskykyä.

Entä jos käännämme näkökulman?

Kun liikunta nähdään sisäisen voiman lähteenä, sillä on voima muuttaa koko hyvinvoinnin käsite.

Tavoitteena ei enää ole pelkkä suoritus. Tavoitteena on yhteys omaan kehoon, omaan mieleen ja tasapainoon kiireisen elämän keskellä.

Tämä näkökulma heijastuu psykologiassa tunnettuun itsemääräämisteoriaan, jossa sisäinen motivaatio on avain pitkäkestoiseen tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin.

Kun liikumme omasta halusta, kehomme ja mielemme kokevat liikunnan eri tavalla. Siitä tulee palkitsevaa ja kestävää.

Liikunta voi tarjota sinulle hetken, jossa keskityt itseesi. Unohdat ulkoiset paineet ja kasvatat kestävää, henkistä voimaa.

Tässä pari yksinkertaista ajatusta, jonka avulla voit kääntää liikuntaa takaisin siihen, mitä tarvitset.

Se auttaa sinua löytämään liikunnasta jälleen voimavaran.

Reflektointi: Jokaisen harjoituksen jälkeen kysy itseltäsi, miltä minusta tuntuu? 

Tämä pieni kysymys auttaa rakentamaan tietoisuutta itsestä ja siitä, miten kehosi ja mielesi voivat.

Tämä vaihe auttaa siirtämään huomion pois pelkästä suorittamisesta. Siitä tulee oman kokemuksen arviointia. Miten liikunta tukee sinua omalla polullasi?

Tämän avulla liikunta muuttuu keinoksi vahvistua, ei enää vain keino tavoitella tuloksia.

Liikunta osana palautumista: ei vain uuvuttavaa suorittamista.

Kyse voi olla kävelylenkistä, kevyestä liikkuvuudesta, hengitysharjoituksista tai hitaasta venyttelystä.

Tämä palauttaa hermoston tasapainoa ja auttaa kehoa sekä mieltä jaksamaan arjen paineet.

Nämä ajatukset muuttavat koko suhdettasi liikuntaan ja hyvinvointiin.

Tämä menetelmä ei lupaa nopeita tuloksia, mutta se lupaa kestävämpiä muutoksia.

Sisäinen Voima Liikunnassa

Seisot salin ovella. Ajatukset täynnä saavutettavia tuloksia. Miten nopeasti saisin painoa alas? Kuinka paljon kovemmin voisin treenata?

Näitä samoja kysymyksiä olen kuullut monelta harjoittelijalta.

Pelkät tulokset voivat hämärtää liikunnan todellisen arvon.

Entä jos tänään liikunta olisikin jotain muuta? Ei mittareita, ei tavoitteita. Vain hetki keholle, mielessä rauha.

Liikkuminen sisäisen voiman lähteenä.

Voimana, joka kantaa arjessa ja tuo jaksamista kiireisen elämän keskelle.

Muutos alkaa, kun uskaltaa siirtää katseen hetkeksi sisäänpäin.

Liikunta voi olla muutakin kuin suorittamista. Se voi olla hetki itselle.

Ota askel kohti kestävää voimaa.

Kiitos lukemisesta,
Tomi