Miksi olet näin väsynyt?

Oikeasti. Miksi olet aina loppu? Miksi kahvi ei enää auta? Miksi aamulla tekee mieli jäädä sänkyyn, vaikka elämässäsi on kaikki ihan hyvin?

Oli vuosi, jolloin kuvittelin olevani voittamaton. Treenasin, valmensin, pyöritin yritystä, kasvatin perhettä. Ei lepoa, ei hidastamista. En tarvinnut sitä tai niin luulin.

Sitten tuli päivä, joka muutti kaiken.

Heräsin aamulla ja tiesin heti, että jokin oli pielessä. Kehossa ei ollut tavanomaista voimaa. Ajatukset tuntuivat sumuisilta. Hengitys oli raskasta, ja olo kuin olisin kantanut 50 lisäkiloa selässäni.

Mutta enhän minä voinut levätä. Oli vastuu. Oli lapset. Oli yritys. Oli treeni. Oli velvollisuuksia. Eihän mies voi pysähtyä.

Ja niinhän minä en pysähtynytkään, ennen kuin kroppa päätti pysäyttää minut väkisin.

Jossain vaiheessa ymmärsin, että hyvinvointi ei ole jotain, mitä voi "sitten joskus" hoitaa. Se ei ole myöskään itsestäänselvyys, joka vain pysyy kunnossa, jos sen on joskus rakentanut. Hyvinvointi ei ole pysyvä tila. Se on jatkuvaa valintaa.

Mutta tähän päivään asti kuulen samoja tarinoita muilta yrittäjiltä ja vanhemmilta:

• Ei mulla ole aikaa keskittyä itseeni.
• Pärjään kyllä näin.
• Pitää hoitaa muut asiat ensin.

Olen sanonut noita samoja lauseita. Ja siksi tiedän, että ne ovat täyttä roskaa.

Tässä uutiskirjeessä käsittelen hyvinvointia tavalla, joka ei ole sitä perinteistä muista venytellä ja juoda vettä -höttöä. Se ei ole pehmeää hömppää, mutta se ei ole myöskään kovan suorituskeskeisyyden ylistystä. Se on totuus hyvinvoinnista, joka on usein epämukava, mutta välttämätön kuulla.

Lue eteenpäin, jos uskallat.

Mitä jos väsymys ei johdu kiireestä – vaan siitä, että teet vääriä asioita?

Mäkin olin pitkään siinä harhassa, että kiire tappaa hyvinvoinnin. Että jos vain olisi vähemmän hommaa, jos saisi yhden hengähdystauon lisää, kaikki olisi paremmin. Mutta sitten tajusin jotain, mikä muutti kaiken: ylikuormitus ei synny siitä, että tekee liikaa. Vaan siitä, että tekee vääriä asioita.

Ongelma ei ole se, että sulla on kalenteri täynnä. Ongelma on se, että liian moni niistä asioista tuntuu tyhjältä. Ne ei anna mitään takaisin. Päivästä toiseen painat duunia, hoidat perheen jutut, raahaudut treeniin, mutta jossain vaiheessa iskee kysymys: miksi hitossa mä teen tätä?

Ja jos et osaa vastata siihen, ei ihme, että väsyttää. Ei ihme, että mikään ei tunnu riittävän. Ei ihme, että kaipaat lomaa, vaikka et ole edes varma, mitä tekisit sillä vapaudella.

Meidät on aivopesty uskomaan, että kiire on ongelma. Että jos vaan saisimme enemmän aikaa tai vähemmän tehtävää, kaikki järjestyisi. Mutta katsopa ympärillesi. Tunnetko ketään, joka on ratkaissut väsymyksensä vähentämällä töitä? Onko joku tullut oikeasti onnellisemmaksi vain sillä, että kalenteri on vähän tyhjempi?

Ei. Koska pelkkä tekemisen vähentäminen ei tuo energiaa. Se ei tuo merkitystä.

Todellinen ongelma ei ole se, että sulla on liikaa tekemistä. Ongelma on se, että tekemisesi ei sytytä sua. Sä teet asioita, koska ne pitää tehdä. Koska muut odottavat. Koska olet aina tehnyt niin. Koska et osaa pysähtyä kysymään: Antaako tää mulle mitään?

Kun arki täyttyy asioista, jotka syö enemmän kuin ne antaa, ei ihme, että keho ja mieli alkaa pistää vastaan. Ei ihme, että viikonloppu ei riitä palautumiseen. Ei ihme, että vaikka unet olisi kunnossa ja ruokavalio priimaa, silti tuntuu, että jossain syvällä on jokin tyhjä kohta, jota ei saa täytettyä millään.

Et sä ole väsynyt siksi, että elämäsi on liian täyttä. Sä olet väsynyt siksi, että elämäsi on liian tyhjää.

Tyhjää siitä, mikä sytyttää. Mikä inspiroi. Mikä haastaa sua oikeasti. Mikä saa sut tuntemaan, että elät, etkä vain suoritat.

Mitä jos väsymys ei olekaan merkki siitä, että sun pitäisi tehdä vähemmän, vaan siitä, että sun pitäisi tehdä jotain aivan muuta?

Hyvinvointi – mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Luin juuri Krista Kaupin tuoreen väitöskirjan (What is wellness to individuals, and how could their wellness data be operationalised in occupational healthcare?), joka käsittelee hyvinvointia työikäisten näkökulmasta.

Kauppi on Helsingin yliopistossa väittelevä tutkija, jonka tausta yhdistää terveyden tutkimuksen ja käytännön sovellukset. Hänen tutkimuksensa on erityisen mielenkiintoinen, koska se ei vain pyörittele hyvinvoinnin käsitettä, vaan pyrkii tekemään siitä mitattavan ja konkreettisen työelämän kontekstissa.

Väitöskirja käsittelee sitä, miten hyvinvointidata voisi auttaa työterveyshuollossa tunnistamaan uupumuksen, työkyvyn heikkenemisen ja muut haasteet ajoissa. Tärkein havainto? Hyvinvointi on monimutkainen ja moniulotteinen asia, jota ei voida typistää vain yhteen mittariin tai yksittäiseen elämäntapavalintaan.

Jos haluat tutustua tutkimukseen tarkemmin, voit lukea sen täältä.

Hyvinvoinnin 13 osa-aluetta – oletko huomioinut kaikki?

Kaupin tutkimuksessa hyvinvointi jaettiin 13 tärkeään osa-alueeseen, jotka vaikuttavat ihmisen jaksamiseen ja elämänlaatuun. Kun katson tätä listaa, mietin, kuinka moni meistä keskittyy vain yhteen tai kahteen osa-alueeseen ja unohtaa loput.

1. Kognitiivinen terveys – Miten hyvin pystyt keskittymään ja ajattelemaan selkeästi?
2. Yhteisö – Kuinka vahva tukiverkosto sinulla on?
3. Liikunta – Liikutko tarpeeksi ja oikein suhteessa omaan kehoosi ja tavoitteisiisi?
4. Tyytyväisyys elämään – Koetko, että elämässäsi on riittävästi hyvää?
5. Merkityksellisyys – Tiedätkö, miksi teet sitä, mitä teet?
6. Mielenterveys – Pystytkö säätelemään stressiä ja käsittelemään tunteitasi rakentavasti?
7. Ravinto – Syötkö ruokaa, joka tukee jaksamistasi ja palautumistasi?
8. Fyysinen terveys – Onko kehossasi kipuja tai muita oireita, jotka vaikuttavat arkeesi?
9. Turvallisuus – Koetko olosi turvatuksi omassa elämässäsi ja ympäristössäsi?
10. Itsehoito ja elämäntavat – Huolehditko itsestäsi riittävästi, vai jätätkö asiat viime tinkaan?
11. Uni ja palautuminen – Saatko riittävästi laadukasta unta?
12. Sosiaaliset verkostot – Ympäröitkö itsesi ihmisillä, jotka tukevat ja inspiroivat sinua?
13. Työ- ja yksityiselämän tasapaino – Onko elämäsi kuormitus kestävällä tasolla?

Moniko näistä alueista on sinulla kunnossa? Entä moniko laiminlyötynä?

Hyvinvointi ei ole lopputulos – se on tapa elää.

Mä oon nähnyt tämän niin monesti. Yrittäjiä, vanhempia, valmentajia, huippu-urheilijoita, jotka kuvittelevat, että hyvinvointi on joku asia, joka saavutetaan sitten kun:

Sitten kun mulla on enemmän aikaa.

Sitten kun mun työkuorma helpottaa.

Sitten kun lapset ovat isompia.

Mutta hyvinvointi ei toimi niin. Se ei ole joku palkinto, jonka saat, kun elämässäsi on vähemmän kiirettä. Se ei ole edes joku staattinen tila, jonka voit saavuttaa ja sitten ylläpitää minimaalisella vaivalla. Hyvinvointi on jatkuvaa valintaa. 

Jos et ota vastuuta hyvinvoinnistasi nyt, milloin sitten? Ja mitä tapahtuu, jos et tee mitään?

Merkityksen puute, aliarvioitu ongelma.

Usein ihmiset luulevat, että he ovat väsyneitä, koska heillä on liikaa tekemistä. Totuus on yleensä toinen.

Ei sulla ole liikaa tekemistä. Sulla on liian vähän asioita, joilla on merkitystä.

Tiedät varmasti sen tunteen, kun teet jotain, mikä oikeasti innostaa sua. Se voi olla hyvä keskustelu, intohimoinen projekti, fyysisesti haastava treeni, josta nautit, tai hetki, jossa tunnet olevasi täysin läsnä. Sellaisista asioista syntyy energiaa.

Mutta jos päiväsi on pelkkää selviytymistä ja tehtävälistojen hoitamista, ei ihme, että tuntuu raskaalta. Ihminen voi polttaa itsensä loppuun myös passiivisuudella ja merkityksen puutteella, ei vain ylikuormituksella.

Hyvinvointi ei ole luksusta tai itsensä hemmottelua. Se on velvollisuus, joka pitää sinut toimintakykyisenä. Tämä on yksi suurimmista harhaluuloista, joihin moni kaatuu, ja kirjoitin siitä aiemmin: Itsestäsi huolehtiminen ei ole valinta – se on velvollisuus.

Hyvinvointi ei ole lopputulos – se on tapa elää

Mäkin ajattelin pitkään, että hyvinvointi on jotain, minkä voi "saavuttaa". Että se on jonkinlainen palkinto, joka odottaa, kun olen tehnyt tarpeeksi oikeita asioita. Treenannut riittävästi, nukkunut tarpeeksi, syönyt hyvin. Mutta tämä ajattelutapa oli huono ja suoraan sanottuna haitallinen. Se sai mut näkemään hyvinvoinnin projektina, jonka voisi suorittaa loppuun, sen sijaan että olisin tajunnut: hyvinvointi ei ole määränpää, vaan prosessi.

Hyvinvointi ei ole staattinen tila, vaan dynaaminen tasapaino eri elämäntilanteiden välillä. Esimerkiksi WHO:n mukaan terveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan kykyä mukautua ja hallita omia voimavarojaan muuttuvissa tilanteissa. Kaupin väitöskirjassa tämä näkyy siinä, miten työikäisten hyvinvointi ei ole vain yksittäisiä elämäntapavalintoja, vaan monimutkainen, jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät kietoutuvat yhteen.

“Wellness is a positive, multidimensional, and dynamic concept that is more than the absence of disease, where the different domains continuously search for balance and an optimal state.” – Krista Kauppi

Tää osui ja upposi. Koska jos hyvinvointi olisi vain asioiden tekemistä "oikein", silloin joku täydellinen treeniohjelma, ruokavalio tai aikataulu ratkaisisi kaiken. Mutta kuinka moni ihminen tuntee olonsa paremmaksi vain sillä, että seuraa jotain suunnitelmaa? Ei kovin moni. Se ei yksin riitä.

Hyvinvointi on kuin kamppailulaji. Et voi vain käydä yhdellä kurssilla ja olettaa, että olet valmis. Se vaatii toistoja, mukautumista, virheiden hyväksymistä ja kykyä jatkaa eteenpäin, vaikka välillä homma ei kulje. Se ei ole joku tietty tila, jonka saavutat ja sitten pidät yllä minimaalisella vaivalla. Se elää ja muuttuu sun mukana.

Tässä kohtaa moni ajattelee, että okei, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että sun pitää lopettaa hyvinvoinnin odottaminen ja alkaa elää sitä nyt.

Et odota, että elämä on vähemmän kiireistä, vaan päätät tehdä itsellesi tilaa jo tänään. Et ajattele, että hyvinvointi alkaa sitten kun – koska se ei ala, ellet aloita sitä itse.

Taistele oikeista asioista, älä aikaa vastaan

Jos hyvinvointi ei ole lopputulos, vaan tapa elää, silloin se tarvitsee yksinkertaisen toimintamallin, jonka voi ottaa käyttöön heti. Ei massiivisia elämänmuutoksia, ei epämääräistä pidä huolta itsestäsi -höpinää. Tarvitset selkeän taistelusuunnitelman.

Yrittäjänä, valmentajana ja vanhempana vedin itseäni jatkuvasti äärirajoille, koska uskoin, että hyvinvointi tulee sitten, kun saan kaikki muut asiat ensin järjestykseen. Että jos vain hoidan työkuorman, treenit, perhe-elämän ja kaiken muun, jossain kohtaa on aika pitää huolta itsestä. Mutta sitä aikaa ei koskaan tullut. Kroppa alkoi oireilla, mieli sumeni, ja ennen kuin huomasinkaan, olin tilanteessa, jossa kaikki tuntui raskaalta, vaikka ulospäin elämä näytti olevan täysin hallinnassa. 

Keskity kolmeen päivittäiseen peruspilariin, jotka eivät ole pelkästään hyvinvointia varten. Ne ovat elämää varten. Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, suorituskyky, jaksaminen ja merkityksellisyyden tunne alkavat palautua.

Taistele energiasta

Hyvinvointi alkaa siitä, että kehosi toimii. Ilman perusvoimaa, kestävyyttä ja palautumista kaikki muu on vaikeampaa. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi treenata kuin urheilija, mutta se tarkoittaa sitä, että kehosi tarvitsee oikeanlaista liikettä, ravintoa ja unta ollakseen parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Toimi näin:

Liiku joka päivä. Ei siksi, että pitäisi, vaan koska se antaa energiaa. Jos aikasi on kortilla, 15 minuutin kävely tai kehonpainotreeni riittää.

Syö sellaista ruokaa, joka ei jätä sinua väsyneeksi. Vähemmän sokeripiikkejä, enemmän tasapainoa.

Nuku. Ei Netflixin kanssa vääntämistä, ei tekosyitä. Unen priorisointi on suorituskykyä, ei heikkoutta.

Taistele merkityksestä

Liian moni ihminen juoksee itsensä uuvuksiin tekemällä asioita, joilla ei ole merkitystä. Tämä tappaa enemmän energiaa kuin mikään treenin puute. Kyse ei ole siitä, että kiire on paha asia. Vaan siitä, että kiire ilman tarkoitusta on pahinta, mitä voit itsellesi tehdä.

Toimi näin:

Kirjoita aamulla kolme asiaa, jotka ovat tänään tärkeimmät. Kaikki muu on toissijaista.

Jos teet jotain, mitä vihaat, kysy itseltäsi: miksi teen tätä? Jos et löydä syytä, mieti, voitko delegoida, muuttaa näkökulmaa tai lopettaa sen.

Etsi joka päivä yksi hetki, jossa olet täysin läsnä. Ei somea, ei puhelinta, ei häiriöitä. 5 minuuttia riittää.

Taistele jatkuvuudesta

Yksi virhe, joka tappaa ihmisten hyvinvoinnin, on ajatus täydellisyydestä. Jos en voi tehdä treeniä kunnolla, en tee ollenkaan. Jos en voi syödä täysin terveellisesti, syön mitä sattuu. Tämä on ansa. Voittajat eivät pelaa täydellisyyttä, he pelaavat jatkuvuutta.

Toimi näin:

Jos suunnitelma pettää, älä anna sen kaataa koko päivää. Tee edes 5% siitä, mitä aioit tehdä. Tämä pitää rutiinit hengissä.

Älä tee hyvinvoinnista monimutkaista. Keep it simple, keep it moving.

Muista, että tärkein taistelu ei ole huomenna. Se on tänään.

Mistä aloitat?

Mitä jos valitsisit näistä kolmesta osa-alueesta yhden ja keskittyisit siihen seuraavat 7 päivää? Älä yritä tehdä kaikkea kerralla. Taistele oikeista asioista ja kaikki muu alkaa loksahtaa paikalleen.

Hyvinvointi on toimintaa, ei tunnetila

Tämä oli yksi vaikeimmista asioista, jonka jouduin oppimaan. Olin pitkään siinä harhassa, että ensin pitäisi tuntea olonsa motivoituneeksi, energiseksi tai valmiiksi, ennen kuin voisi tehdä jotain itsensä eteen. Että kunhan olisi parempi fiilis, kunhan stressi helpottaisi, kunhan asiat asettuisivat paikoilleen, sitten olisi aika alkaa huolehtia hyvinvoinnista. Mutta se ei koskaan toiminut niin.

Todellisuudessa tunne ei tule ennen toimintaa – vaan toiminta luo tunteen.

Tän oppii parhaiten urheilussa. Ennen treeniä väsyttää, ei huvita, tekosyitä löytyy. Mutta jos vain saa kengät jalkaan ja lähtee liikkeelle, kroppa herää, mieli kirkastuu, ja yhtäkkiä olo on aivan eri kuin ennen treeniä. Se sama kaava toimii kaikessa. Ei kukaan herää aamulla täydellisen motivoituneena tekemään hyviä valintoja. Ei kukaan tunne valmiiksi halua tehdä vaikeita asioita. Mutta ne, jotka voittavat, tekevät ne silti.

Sinäkin pystyt tähän. Tämä ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus tai harvoille valituille varattu lahja. Se on päätös, jonka jokainen voi tehdä joka päivä ja sä voit tehdä sen tänään.

Tiedän, että sä et halua jäädä siihen odottamaan, että parempi fiilis tulisi jostain ulkopuolelta. Sä et ole ihminen, joka vain ajelehtii ja toivoo, että asiat muuttuvat itsestään. Sinä olet tekijä. Sinä olet se, joka rakentaa oman hyvinvointinsa pala palalta, ilman että tarvitsee odottaa täydellistä hetkeä tai oikeaa tunnetta. Ja mitä enemmän sä toimit, sitä enemmän sä alat tuntea itsesi vahvemmaksi, energisemmäksi ja valmiimmaksi.

Mieti hetki: mikä yksi pieni asia, yhden minuutin teko, voisi tänään viedä sun hyvinvointia eteenpäin? Älä mieti liian suurta, älä aseta rimaa liian korkealle. Toimi. Sitten tunnet.

Hyvinvointi ja identiteetti – Kuka sinä haluat olla?

Kaikki tämä johtaa lopulta yhteen isoon kysymykseen: kuka sinä haluat olla? Ei mitä haluat tehdä, ei mitä tavoitteita sinulla on vaan mikä on sun identiteetti. 

Liian moni ajattelee hyvinvointia yksittäisinä tekoina. Syön paremmin, liikun enemmän, nukun enemmän. Mutta jos hyvinvointi on vain mitä teet, et koskaan saa siitä pysyvää. Koska se ei ole vielä osa sitä, kuka olet.

Yritin pakottaa itseäni parempiin valintoihin, mutta aina palasin takaisin vanhoihin tapoihin. Miksi? Koska sisimmässäni en ollut vielä hyväksynyt sitä, että olen ihminen, joka priorisoi hyvinvointinsa. En ollut sisäistänyt sitä, että se ei ole vain jotain, mitä pitäisi tehdä, vaan osa sitä, kuka olen.

Ajattele kahta erilaista ihmistä:

Henkilö A: Yritän liikkua enemmän.

Henkilö B: Olen ihminen, joka liikkuu joka päivä.

Näiden kahden ero on valtava. Ensimmäinen kamppailee jatkuvasti motivaation kanssa. Hän yrittää löytää aikaa, yrittää saada itsensä tekemään asioita, joita hänen pitäisi tehdä. Toinen taas ei kyseenalaista asiaa, se on osa hänen identiteettiään.

Sama pätee kaikkeen. Oletko ihminen, joka hoitaa hyvinvointiaan? Vai yritätkö jatkuvasti tehdä asioita sen puolesta?

Muutos tapahtuu siinä hetkessä, kun et enää tee näitä asioita siksi, että pitäisi, vaan siksi, että se on osa sitä, kuka olet.

Olet ihminen, joka pitää huolta itsestään. Olet ihminen, joka ei hyväksy jatkuvaa uupumusta. Olet ihminen, joka taistelee itsensä puolesta.

Kaikki muutos alkaa tästä. Ei uusista rutiineista, ei suunnitelmista, vaan siitä, että päätät, kuka haluat olla.

Olet jo matkalla – kyse on vain suunnasta

Monta kertaa mäkin oon miettinyt, että hyvinvointi on joku erillinen projekti. Että pitäisi kerralla repäistä, muuttaa kaikki ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Että sitten kun on enemmän aikaa, energiaa tai parempi fiilis, voin alkaa tehdä asioita oikein.

Totuus on tämä: sinä olet jo liikkeellä. Kyse ei ole siitä, missä lähtöpisteessä olet, vaan siitä, mihin suuntaan olet menossa. Ei ole olemassa yhtä hetkeä, jolloin kaikki loksahtaa paikalleen. On vain jatkuvaa liikettä eteenpäin. Niin kauan kuin suunta on oikea, sä voitat.

Jos haluat konkreettisen toimintasuunnitelman ja ohjeet siihen, miten rakennat arkeesi kestävän hyvinvoinnin, tutustu verkkokurssiini täällä: Valitse Vahva Elämä -kurssi.

Ongelma ei ole se, että et olisi tehnyt mitään hyvinvointisi eteen. Olet. Se, että edes luet tätä, tarkoittaa, että susta löytyy halu ja kiinnostus voida paremmin. Se tarkoittaa, että sulla on jo jalka oven välissä.

Moni ajattelee, että onnistuminen vaatii isoja muutoksia, mutta oikeasti se vaatii vain pientä siirtymää suuntaan, joka tukee sinun hyvinvointia. Se vaatii sen, että alat nähdä itsesi ihmisenä, joka tekee parempia valintoja. Ei siksi, että on pakko, vaan koska se on osa sitä, kuka sä olet.

Sinä et aloita alusta. Sinä et ole jämähtänyt paikalleen. Sinä et ole epäonnistunut, vaikka joskus olisi mennyt pieleen. Sinä olet jo matkalla.

Se, mitä päätät tehdä tänään, määrittää, miltä huominen näyttää. Ei tarvitse tehdä täydellisesti. Ei tarvitse muuttaa kaikkea kerralla. Riittää, että jatkat liikkumista oikeaan suuntaan.

Jos suunta on oikea, sillä ei ole merkitystä, kuinka nopeasti kuljet.

Kiitos lukemisesta,
Tomi